*

Luudanpäältä lattialle Irrallisia irtiottoja ilman Ihmistä isompaa intressiä

Mitä olemme oppineet vuonna 2015

Jos joku ajattelee, että vuosi 2015 oli huono vuosi ja uusi vuosi 2016 on parempi, se voi olla tottakin. Mutta vain, jos itse teemme asialle jotain. Tilanne ei taatusti parane vain odottamnalla ihmettä.

Ruotsin entinen rahaministeri Anders Borg listasi haasteiksi joulun alla suunnilleen samat asiat kuin presidentti Sauli Niinistö puheessaan tänään. Epävarmuutta, populismia, opportunismia, vanhojen rakenteiden murtumisen tuskaa ja meille suomalaisille vielä erikseen tuijottamista vain omaan napaan. Mutta myös mahdollisuuksia on, jos vain haluamme niitä nähdä.

Miksi meille on niiin vaikeaa ymmärtää, että viimeisen 20 vuoden aikana Suomi on muutettu täysin avoimeksi yhteiskunnaksi, osaksi koko muuta maailmaa. Se on tehty teknisesti, kaupallisesti, kulttuurillisesti ja monella muulla tavoin. Kuitenkin me itse emme ole muuttaneet asenteitamme vastaavasti. Yhä edelleen odotamme, että jokin ihmeellinen systeemi (holhousvaltio?) päättäisi kaikesta meidän puolestamme ja samalla olemme onnellisen tyytyväisiä kun systeemiin kerätään yhä suurempi osa siitä arvosta, jota itse kukin mahdollisesti pystymme luomaan. Meille ei tule edes mieleen kysyä, että kuinka tehokkaasti systeemi käyttää verorahamme tai kuinka luovasti itse voimme toimia keskellä yhä yksityiskohtaisempaa sääntelyä ja valvontaa. Meneekö luovuutemme vain systeemin sääntöjen kanssa keinottelemiseen.

Kreikkalaisille herätys tuli lopulta. Se ei ollut kovin miellyttävää ja vaikka Tsipras ja kumppanit koittivat temppuilla eri tavoilla, niin Kreikan oli pakko lopulta taipua ja tehdä konkreettisia päätöksiä, jotka edes osin ovat oikeaan suuntaan tai ainakin ulkoisesti korjaavat tilannetta hetkeksi. Espanjassa korjaukset tehtiin pienemmällä metelillä mutta kuitenkin sen verran ääneen, että mekin sen huomasimme. Mutta ruotsalaiset, saksalaiset ja monet muut ovat muuttaneet systeemiään jo kauan sitten, ilman isoa meteliä.

Tilanne kuitenkin nyt vain on niin, että meidänkin pitää ymmärtää olevamme avoimessa yhteiskunnassa, jossa keskitetyn systeemin mahdollisuus toimia tehokkaasti on hyvin rajallinen. Maailma ja tilanteet muuttuvat paljon nopeammin kuin mitä me pystymme muuttamaan omaa toimintaamme, jos siitä pitää päättää pitkien sopimusten ja neuvottelujen kautta. Sen sijaan ihmiset pystyvät päättämään hyvinkin nopeasti mikä on hyvä milloinkin... mutta tämä vaatii toimiakseen uutta kulttuuria, luottamusta, tietoa ja osaamista. Sekä rohkeutta, kykyä ottaa ja kantaa riskejä. Itse.

Jos jotain voisin toivoa vuodelle 2016, se olisi ripeitä päätöksiä suunnan muutoksesta, politiikasta. Yksityiskohtaisia asioita voitaisiin sitten miettiä tapaus kerrallaan ehkä vähän pidempään, mutta suunta pitäsi olla selvä. Ja jokainen päätös yksityiskohdista pitäisi olla suuntaan, joka siirtää valtaa ja rahaa pois systeemistä ihmisille itselleen. Perustulo on yksi sellainen, joskaan ei ongelmaton asia. Sen dynaamiset vaikutukset ovat arvaamattomat, kuten asuntotuen, joka lopulta on vaan nostanut asumisen hintaa ja lopulta toiminut tarkoitustaan vastaan. ( Vai oliko se jonkun mielestä jopa tarkoituskin toimia niin ?)

Meidän pitää uudesta luoda tämä maa mutta tällä kertaa me emme voi lähettää raukkoja merten taa vaan muutos pitää tehdä yhdessä. Siksi tämä on vaikeinta mitä me olemme sotien jälkeen joutuneet tekemään. Mutta tehtävissä se on.

Hyvää uutta vuotta 2016

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat